IppE602 wrote: 2i3r50
Erinäiset tutkijat ovat väittäneet, että tatti ei ole ainoa oikea sieni. Tästä ei toki ole varmuutta, sillä sienten äänitorvena tunnettu Kaalimato vesipiippuineen ei ole kommentoinut asiaa. Hikipedia ei ole päässyt henkilökohtaisesti tapaamaan tätä kuulemma vesipiippua polttelevaa toukkaa, koska sienien käyttäjät ovat kertoneet hänen näyttäytyvän vain asialleen omistautuneille sienen pureskelijoille. Tunnettu tosiasia on kuitenkin se, että sienien nauttiminen päivälliseksi tuo paljon ystäviä. Enimmäkseen pieniä ja vihreitä. Sienien väreillä ja muodoilla on usein suuriakin eroja, mutta vaikutukset käyttäytymiseen ovat useimmiten samat; Tavallisesti sienten jälkeen ajatukset vapautuvat ja kaikki pienet ystävälliset pikkuveikot ryömivät koloistaan sinua tervehtimään. Tämän epäillään johtuvan sienten feromonisesta tuoksusta. Sienet lisäävät myös inspiraatioherkkyyttä, sillä ne nopeuttavat aivokuoren verenkiertoa. Ei olisi ensimmäinen kerta, kun verenkierto olisi yltynyt niin kovaksi, että pollassa olisi napsahtanut verisuoni poikki. Käyttäjien mukaan, tämä on kuitenkin enimmäkseen liiallisen ajattelun ja flash-animaatioiden katselun syytä. Sienien onnistuneen nauttimisen jälkeen teksti näyttää kertakaikkisen hupsulta. Eikö olekin hupsua?
Herkkutatti (vanhastaan myös kivitatti) (Boletus edulis) on arvostetuimpiamme ruokasieniä ja erinomainen ruokasieni. Sientä viedään Suomesta Italiaan. Herkkutattia ei esikäsitellä. Herkkutateista saadaan myös vihreää ja keltaista väriä.
Herkkutatin lakki on 5-30 cm leveä, kupera ja paksumaltoinen. Yläpinnan sävy vaihtelee suuresti vaaleanruskeasta punertavan kautta tummanruskeaan. Sienen pillistö on aluksi valkoinen, sen jälkeen keltainen ja lopuksi hieman vihertävä . Pillistö muodostuu pienistä pyöreistä pilleistä. Herkkutatin jalka on tukeva 5-15 cm pitkä ja nuorissa sienissä pullea ja sen pinnalla on valkoinen verkkokuvio, joka näkyy selvimmin jalan yläosassa. Malto on valkoista nuoruudessa kiinteä, mutta pehmenee vanhemmiten. herkkutatti haisee pähkinäiseltä. Sen erottaa muista sienistä tukevan jalan avulla. Useimmien sen väri on punertavan ruskea.
Herkkutatti on hyvin yleinen koko Suomessa, tosin sato vaihtelee vuosittain, lukuun ottamatta Tunturi-Lappia, josta se puuttuu. Herkkutatti kasvaa yleisimmin havumetsissä, sillä se on kuusen juurisieniä.
Herkkutatti toukkaantuu varsin nopeasti etenkin lämpimillä säillä. Herkkutattia ei pidä sekoittaa hyvin saman näköiseen sappitattiin, jolla on samantapainen verkkokuvio.
Herkkutatilla on useita lähisukulaisia, jotka muodostavat symbioottisia suhteita eri puulajien kanssa ja ovat usein nimetty niiden mukaan (männynherkkutatti, koivunherkkutatti, tammenherkkutatti). Nämä sienet ovat ulkonäöltään ja ruoka-arvoltaan hyvin samanlaisia kuin herkkutatti. Herkkutattia voi joko pakastaa tai kuivata viipaleina. Kuivattuna se on loistavaa ainesta sienikeittoon.
Trolololo~
